Työnantajayhteistyö ammatillisen kuntoutuksen kulmakivenä

Ammatillisen kuntoutuksen kentällä tavoite on selvä: työurien jatkon mahdollistaminen mielekkäässä työssä, johon tekijän työ- ja toimintakyky riittävät. Hyvin harva haluaa omasta tahdostaan jättäytyä työelämän ulkopuolelle, enkä ole koskaan kenenkään kuullut hakevan työkyvyttömyyseläkettä lämpimikseen. Useimmilla on vakaa halu työuran jatkoon, mutta terveydentilan haasteet ja mahdollisesti pitkittynyt luiskahtaminen työelämän ulkosyrjille saattavat aiheuttaa aikamoisia näköalattomuuden tunteita: enhän minä osaa enää yhtään mitään!

Osaamisen tunnistaminen ammatillisen kuntoutuksen kivijalka

Ammatillisen kuntoutuksen prosessin alkuvaiheessa on tärkeää antaa työhön palaavalle pelimerkkejä ja työkaluja paitsi oman osaamisen tunnistamiseen, myös sen tunnustamiseen. Osaamista aiemmalta työuralta, perhe-elämästä, harrastuneisuuden kautta tai jotain muuta väylää pitkin on kertynyt meistä jokaiselle mittavia määriä, ja leijonanosaa omasta osaamisesta on täysin mahdollista hyödyntää työelämässä.

Esimerkiksi lapsiperhearjen pyörittäminen vahvistaa organisointi- ja työyhteisötaitoja, taideharrastus luovuutta ja hyisenä lauantaiaamuna pilkille lähteminenkin osoittaa sellaista motivoituneisuutta ja luonteenlujuutta, joka ainakin minun näkemykseni mukaan on hyvinkin täysimääräisesti sopivassa työpaikassa hyödynnettävissä.

Kuitenkin työkykyvalmentajan tai uraohjaajan rohkaiseviksi tarkoitetut sanat ja positiivisen mielenlaadun väsymätön liputtaminen riittävät vain startista ensimmäiseen kaarteeseen: tosiasiassa uskon omaan osaamiseen voi tehokkaimmin kädessä osaamista käyttämällä oikeissa työtehtävissä. Tässä kohtaa ollaan pääsemässä tekstin pihviin: hyvän työnantajan kanssa tehdyn yhteistyön merkitystä ammatillisen kuntoutuksen prosessille ei voi liikaa korostaa.

Työnantajan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa

Työnantajan kanssa yleisin yhteistyöprojekti on yksittäisen ammatillisen kuntoutuksen asiakkaan kohdalla toteutettava työkokeilu. Työkokeilun tavoitteena on ensisijaisesti selvittää, onko työ kokeilijalle soveltuvaa ja onko kokeilija kyseiseen työtehtävään soveltuva. Työnantajalta tämä vaatii lähtökohtaisesti ohjausresurssin, toimitiloja ja työvälineitä – vakuutukset ja toimeentulo asiakkaalle tulevat esimerkiksi vakuutusyhtiön tai Kansaneläkelaitoksen kautta.

Työnantajat suhtautuvat usein työkokeiluajatukseen positiivisesti, kunhan käsite selitetään auki: kyseessä ei ole työllisyyspalvelujen työkokeilu, työkokeilu ei kestä kiveen hakattuna loputtomiin eikä työkokeilun toteuttaminen lähtökohtaisesti vaadi kummoistakaan byrokratiaa.

Yhteistyön rakentaminen työnantajien kanssa

Usein ammatillisen kuntoutuksen asiakasta rohkaistaan ottamaan yhteyttä työnantajiin ensisijaisesti itse (valmentajan tulituen myötä, luonnollisesti.) Tällaisesta asiakasta vastuuttavasta kuntouttavasta työotteesta on hyötyä paitsi työnhakutaitojen ja yleisen aktiivisuustason parantamisessa, useissa työpaikoissa myös arvostetaan sitä, että kokeilijakandidaatti itse ottaa ensimmäisen kontaktin. Yhtä lailla arvostetaan myös sitä, että valmentaja kykenee antamaan prosessin edetessä lisätietoa ja lisätukea niin työkokeilijalle kuin työnantajallekin.

Hyvin hoidettu työkokeiluprosessi on valmentajallekin erinomainen käyntikortti jatkoa ajatellen: toisinaan työnantajayhteisön puskaradio toimii, ja toisinaan yksittäinen työkokeilu johtaa pitkiin kumppanuuksiin, jotka johtavat useamman ihmisen työuran jatkumiseen tavalla tai toisella. Esimerkiksi allekirjoittaneella on useita vuosia kestäneitä yhteistyökumppanuuksia työnantajakentälle, ja ovatpa kumppanuudet johtaneet paitsi työllistymisiin, myös koulutus- ja oppisopimuksiin tai muutoin laajempaan yhteistyöhön. Parhaimmillaan onnistuneet prosessit inspiroivat työnantajia myös sisäisiin innovaatioihin – esimerkiksi toimiviksi todettavien koulutus- ja perehdytysprosessien tai kokonaan uusien työnkuvien luomiseen.

Työnantajaverkostojen luominen nollasta on toki oman työnsä takana, mikäli projektiin lähtee kylmiltään. Itselleni kätevin työväline alkuvaiheessa oli vanha kunnon LinkedIn, jota kautta on lähtenyt liikkeelle useampikin yhteistyöprojekti. Myöskään kylmäsoittelua tai sähköpostiyhteyksiä ei tarvitse pelätä – yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen muistuttaa monilta osin myyntityötä (sillä erotuksella, että konkreettisen tuotteen sijaan myydään ajatusta työkokeilusta ja työkokeilijasta.)

Tässä vaiheessa olennaista on myös jättää itsestään muistijälki työnantajalle: tässäkin työssä olet itse itsesi paras käyntikortti, ja tutun ihmisen kanssa on aina lähtökohtaisesti luontevampaa asioida. Tämä helpottaa myös yhteistyön jatkumista myöhemmin – vaikka työkokeilu olisikin esimerkiksi keskeytynyt, valmentajan hyvin hoitama prosessi voi pitää oven auki myös tulevaisuudessa.

Kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu

Työnantaja, tämä kappale on osoitettu juuri sinulle: mikäli apukäsille on tarvetta, mikäli haluat edesauttaa työurien jatkumista, tai mikäli haluat yksinkertaisesti tarjota mahdollisuuksia – tässä konseptissa on paikka juuri sinulle. Aidoimmat ja makoisimmat onnistumiset tulevat aina avoimilla työmarkkinoilla toimivilta työpaikoilta. Kumppanuus voi kantaa vuosia, ja siitä voi olla hyötyä kaikille osapuolille: te saatte uuden, osaavan tekijän, tekijä saa työtä ja minä saan uuden onnistumisen kokemuksen omassa työssäni. Riskit ovat vähäisiä, mutta mahdollisuudet suuria!

Blogin on kirjoittanut Spring Housen työkykyvalmentaja Joonas Vetämäjärvi.

Haluatko olla osa kuntoutujien työllistymistä edistävää ratkaisua ja samalla saada uusia osaajia yritykseesi? Jätä alle yhteystietosi, niin kerromme sinulle lisää, miten voimme yhdessä edistää kuntoutujien työllistymistä ja yrityksesi menestystä!